Ote Toh­ma­jär­ven kun­ta­lu­ke­mis­to-kirjasta.  Julkaistu v. 1985.
Ru­kous­pii­ris­tä muodostui hel­lun­tai­seu­ra­kun­ta
Historiaa Tämän päivän kirk­ko­kun­tien ja us­kon­nol­lis­ten liik­kei­den joukossa hel­lun­tai­he­rä­tys on he­rä­tys­lii­ke, joka korostaa Pyhän Hengen mer­ki­tys­tä hen­gel­li­ses­sä elämässä. Pyhän Hengen työtä on ihmisen mie­len­kiin­to hen­gel­li­siin asioihin ja myös johdattaa tuntemaan Jeesuksen Kris­tuk­sen ja Isän Jumalan. Pyhä Henki auttaa yk­si­lö­us­ko­vais­ta ja seu­ra­kun­taa kasvamaan lä­hem­mäk­si Jeesusta ja sitä kautta Hänen tahtonsa to­teut­ta­mi­seen tässä elämässä. Nimet hel­lun­tai­he­rä­tys ja hel­lun­tai­seu­ra­kun­ta pe­rus­tu­vat Je­rusa­le­mis­sa koetun en­sim­mäi­sen hel­lun­tain ta­pah­tu­miin, Pyhän Hengen vuo­dat­ta­mi­seen. Hel­lun­tai­seu­ra­kun­ta haluaa myös nimellään korostaa sitä, että Pyhä Henki on syn­nyt­tä­nyt seu­ra­kun­nan tänne maan päälle.

Hel­lun­tai­ta­pah­tu­mien uusi aalto alkoi vuo­si­sa­dan vaih­tees­sa eri puolilla maailmaa varsinkin py­hi­tys­liik­kei­den toiminnan seu­rauk­se­na. Jumala täytti syvempää hen­gel­lis­tä elämää kai­van­neet ihmiset Pyhällä Hen­gel­lään. Hel­lun­tai­he­rä­tyk­sel­lä ei siis ole mitään var­si­nais­ta oppi-isää tai pe­rus­ta­jaa.
Nykyään hel­lun­tai­he­rä­tys­tä pidetään kris­ti­nus­kon kol­man­te­na val­ta­lin­ja­na ka­to­li­suu­den ja pe­rin­tei­sen pro­tes­tant­ti­sen suun­tauk­sen rinnalla. Hel­lun­ta­lai­sia ar­vioi­daan olevan maa­il­mas­sa nyt jo 60-100 miljoonaa, Suomessa hieman yli 40 000. Suomeen Hel­lun­tai­sa­no­man toi Amerikan mat­kal­laan Pyhän Hengen täyteyden kokenut nor­ja­lai­nen me­to­dis­ti­pas­to­ri Thomas B Barrat vuonna 1911. Eri us­kon­to­kun­nol­lis­ta yh­tei­söis­tä kotoisin olevat ihmiset kokoon­tui­vat yhteen kuulemaan Barrattin ju­lis­tus­ta ja myös he saivat täyttyä Pyhällä Hengellä.
Ilmiötä kuitenkin monella taholla vie­ras­tet­tiin Pyhän Hengen täyteyden kokeneita jopa pai­nos­tet­tiin omissa seu­ra­kun­nis­saan. Tästä johtuen uuden ko­ke­muk­sen yhdistämä uskovat ha­keu­tui­vat yhteen ja alkoi it­se­näi­sen suo­ma­lai­sen hel­lun­tai­he­rä­tyk­sen aika.
Koko Suomea ajatellen voidaan 1920-lukua pitää hel­lun­tai­he­rä­tyk­sen kannalta mer­kit­tä­vä­nä. Toh­ma­jär­ve­läi­siä­kin oli mukana Lehmossa, kun 2. päivänä syyskuuta 1928 pe­rus­tet­tiin Pohjois-Karjalan en­sim­mäi­nen hel­lun­tai­seu­ra­kun­ta. Vuonna 1932 pe­rus­tet­tiin vanhaan Värt­si­lään hel­lun­tai­seu­ra­kun­ta, johon toh­ma­jär­ve­läi­set­kin sittemmin kuuluivat. Sodan jälkeen Värtsilän seu­ra­kun­ta hajosi ra­jan­siir­ron johdosta ja alueen hel­lun­ta­lai­set liit­tyi­vät Joensuun Siion-seu­ra­kun­taan.
Toh­ma­jär­vel­le muodostui pai­kal­lis­ta toimintaa hoitamaan ru­kous­pii­re­jä Onkamoon, Toh­ma­jär­ven aseman alueelle ja kir­kon­ky­lään sekä Uusi-Värt­si­lään ja Si­ko­suol­le. Sotien jälkeiset vuodet aina 1950-luvun al­ku­vuo­sil­le asti olivat näillä alueilla voi­mak­kaan he­rä­tyk­sen aikaa. Työtä tehtiin vie­rai­le­vien ju­lis­ta­jien ja pai­kal­lis­ten uskovien voimin. Toh­ma­jär­vi sai pi­tem­piai­kai­set evan­ke­lis­tat 1970-luvun al­ku­vuo­si­na, jolloin täällä toimivat Sirkka Järvinen ja Maija Kauppinen, He siir­tyi­vät kuitenkin melko pian lä­he­tys­ken­til­le. Vuonna 1976 kut­sut­tiin ru­kous­pii­rien yh­tei­sek­si työn­te­ki­jäk­si Matti Hir­vi­nie­mi. Hänen aikanaan yh­dis­tet­tiin kaikki neljä ru­kous­pii­riä yhdeksi Toh­ma­jär­ven ru­kous­pii­rik­si, joka kuului edelleen Joensuun Hel­lun­tai­seu­ra­kun­taan. Matti Hir­vi­nie­men siir­ryt­tyä Juvalle ke­vät­tal­vel­la 1980 tuli hänen seu­raa­jak­seen Olavi Kil­pe­läi­nen Joen­suus­ta.

Oman ru­kous­huo­neen saaminen tuli nyt ajan­koh­tai­sek­si. Pe­rus­tet­tiin ru­kous­huo­ne­ra­has­to ja varojan hank­ki­mi­sek­si jär­jes­tet­tiin mm. myyjäisiä, joihin eri­tyi­ses­ti monien sisarten ahkerat kädet val­mis­ti­vat työil­lois­sa runsaasti tar­jot­ta­vaa. Yhteisiä kokoon­tu­mi­sia varten vuo­kra­ti­lat kävivät liian ahtaiksi ja omaa ru­kous­huo­ne­han­ket­ta vietiin eteenpäin. Ke­vät­tal­vel­la 1982 Toh­ma­jär­ven ru­kous­pii­ri teki päätöksen oman temppelin ra­ken­ta­mi­ses­ta. Lah­joi­tuk­si­na saatu ra­ken­nus­puu­ta­va­ra kerättiin lähinnä Toh­ma­jär­ven ja Värtsilän alueen met­sä­no­mis­ta­jil­ta. Tal­koo­työn osuus ra­ken­ta­mi­ses­sa oli mer­kit­tä­vä.
Toh­ma­jär­ven ru­kous­pii­ri irtautui Joensuun Hel­lun­tai­seu­ra­kun­nas­ta ja jär­jes­täy­tyi it­se­näi­sek­si Toh­ma­jär­ven Hel­lun­tai­seu­ra­kun­nak­si 28.08.1983. Seu­ra­kun­nan toi­min­ta­kes­kuk­sen, Saalem-temppelin vih­kiäi­set pidettiin 11.09.1983. Temppeli sijaitsee Toh­ma­jär­ven kunnan kes­kus­taa­ja­mas­sa Kemiessä.
Hallinto Seu­ra­kun­nan toiminta halutaan järjestää ja hoitaa al­kuseu­ra­kun­nan antaman mallin mukaan. Hel­lun­tai­seu­ra­kun­taan voivat kuulua uu­des­ti­syn­ty­neet Jee­suk­seen uskovat, jotka ovat us­kon­rat­kai­sun­sa jälkeen antaneet kastaa itsensä Jeesuksen esimerkin ja opetuksen mu­kai­ses­ti. Usko Jee­suk­seen on ai­noas­taan edel­ly­tyk­se­nä kasteen suo­rit­ta­mi­sel­le, joten kas­te­tuik­si voivat tulla sekä miehet että naiset, sekä nuoret että aikuiset.
Seu­ra­kun­nan johdossa on van­hem­mis­to, joka pal­ve­lus­teh­tä­väs­sään hoitaa ja ohjaa seu­ra­kun­nan elämää ja toimintaa saar­naa­jan ja/tai evan­ke­lis­tan kanssa. Kir­joit­ta­mi­sa­jan­koh­ta­na van­hem­mis­toon kuuluivat Kari Hiltunen, Aulis Ho­lo­pai­nen, Unto Ikonen, Pekka Kuosmanen ja Onni Ronkainen. Van­hem­mis­ton rinnalla toimii Hel­lun­tai­lä­he­tys ry., joka lain edessä re­kis­te­röi­ty­nä, vi­ral­li­se­na yhteisönä hoitaa ta­lou­del­li­sia ja muita käy­tän­nöl­li­siä asioita, mm. yhteydet vi­ran­omai­siin. Ta­voit­tee­na on, että saarnaaja ja evan­ke­lis­ta voivat keskittyä kokonaan var­si­nai­ses­ti hen­gel­lis­ten asioiden hoi­ta­mi­seen.
Jokainen hel­lun­tai­seu­ra­kun­ta toimii hal­lin­nol­li­ses­ti ja ta­lou­del­li­ses­ti it­se­näi­se­nä. Seu­ra­kun­tien kesken on kuitenkin hyvin läheistä yh­teis­työ­tä monissa käytännön toi­min­nois­sa. Hel­lun­tai­seu­ra­kun­nan talous hoidetaan va­paa­eh­tois­ten antien (uhrit), tal­koo­työn ja esim. myy­jäis­ten tuoton avulla. Tilit ja hallinto tar­kas­te­taan yh­dis­tys­lain sään­nös­ten mu­kai­ses­ti ja esi­tel­lään vuo­si­kokouk­ses­sa jä­se­nis­tön kä­si­tel­tä­väk­si. Ra­has­ton­hoi­ta­ja­na toimii Martti Ol­li­kai­nen.

Yh­teis­työ­muo­to­ja ja jul­kai­su­toi­min­taa Kes­ki­näi­nen yhteistyö on oleel­li­nen osa hel­lun­tai­seu­ra­kun­tien toimintaa. Pohjois-Karjalan hel­lun­tai­seu­ra­kun­nan pitävät yllä yhteistä lä­he­tys­kas­saa, jonka kautta hoidetaan lä­he­tys­työn ta­lou­del­li­nen puoli mm. lä­he­tys­saar­naa­jien kan­nat­ta­mi­nen. Lä­he­tys­seu­ra­kun­ta kantaa kuitenkin pää­vas­tuun omien lähettien ta­lou­des­ta. Pohjois-Karjalan seu­ra­kun­nil­la on yhteinen kou­lu­työn­te­ki­jä, joka käy kerran tai kahdesti vuodessa jokaisen seu­ra­kun­nan työ­alu­eel­la kou­lu­vie­rai­lu­jen merkeissä. Hän hoitaa seu­ra­kun­tien kou­lu­pal­ve­lua, joka tarjoaa apuaan kaikille maakunnan kouluille päi­vä­na­vaus­ten, op­pi­tun­tien (mm. lä­he­tys­työs­tä) ja muiden hel­lun­tai­he­rä­tyk­seen ja –seu­ra­kun­taan liit­ty­vien asioiden esit­te­ly­jen muodossa. Seu­ra­kun­nil­la on myös yhteinen maa­kun­ta­telt­ta, joka kiertää kesäisin maa­kun­nas­sa kokous­sar­jo­jen pi­to­paik­ka­na. Hel­lun­tai­seu­ra­kun­nat ovat yh­tei­ses­ti ja va­paa­eh­toi­ses­ti tukemassa mm. Vapaa Si­sä­lä­he­tys ry:n, Lä­he­tyk­sen ke­hi­ty­sa­vun (LKA) Suomen Vapaa Ul­ko­lä­he­tys ry:n (SuVUL ry.), Hel­lun­tai­he­rä­tyk­sen Raamattu- ja Kan­san­opis­to­jen Kan­na­tusyh­dis­tys ry:n sekä Ibra-ra­dio­lä­he­tys ry:n toimintaa. hteis­työ­tä on myös Kris­til­li­sen Kir­jal­li­suu­den Seuran (KKS), Kris­til­li­sen al­ko­ho­lis­ti- ja nar­ko­maa­ni­työ ry:n (KAN), Evan­ke­lis­ta­ko­din ja Israel-kassan kanssa. Ristin Voitto on Suomen suurinpia hen­gel­li­siä kus­tan­ta­jia. Se hoitaa laajaa jul­kai­su­toi­min­taa sekä kir­jal­li­suu­den että musiikin alalla. Kir­jal­li­suu­den puolella Iso Raamatun Tie­to­sa­na­kir­ja (IRT), Novum-sarja (Uusi Tes­ta­ment­ti se­li­tyk­sin) sekä Kris­til­li­sen kir­ja­ren­kaan ja Nuorten Kir­ja­ker­hon kirjat ovat tun­ne­tuim­pia. Monilta ää­nit­teil­tä jo­kai­sel­le tuttuja hen­gel­li­sen musiikin esittäjiä ovat Eija Merilä ja Viktor Klimenko. Ristin Voitto –lehti on Suomen Hel­lun­tai­he­rä­tyk­sen val­ta­kun­nal­li­nen viik­ko­jul­kai­su. Lapsille ja nuorille tar­koi­tet­tu Hyvä Paimen ilmestyy joka kuukausi. Lisäksi toi­mi­te­taan muuta lap­si­työ­ma­te­ri­aa­lia. Timantti on vuo­sit­tain ilmestyvä evan­ke­lioi­va nuo­ri­so­leh­ti. Syksyisin ilmestyy suur­pai­nok­se­na Hyvä Sanoma Extra. Suomen Vapaa Ul­ko­lä­he­tys julkaisee Maailman Ääret –lehteä, joka kertoo lä­he­tys­työn ajan­koh­tai­suu­ti­sia. Pohjois-Karjalan seu­ra­kun­tien lähetys- ja tie­doi­tus­leh­ti on Elonaika. Toimiva temppeli Toh­ma­jär­ven kes­kus­taa­ja­mas­sa Kemiessä si­jait­se­van Hel­lun­tai­seu­ra­kun­nan toim­ta­kes­kuk­sen omistaa vi­ral­li­ses­ti Toh­ma­jär­ven Hel­lun­tai­lä­he­tys ry. Tämä Saalem-temppeli on huo­neis­toa­lal­taan 681,5 m2 ja sen ra­ken­nus­ti­la­vuus on 3545,5 m2. Salissa ja si­vusa­leis­sa on yhteensä 420 is­tu­ma­paik­kaa. Seu­ra­kun­nan kirja- ja ää­ni­te­myyn­nis­sä sekä lä­he­tys­näyt­te­lyn tilat ovat pää­si­sään­käyn­nin vieressä. Suuressa salissa ovat pu­hu­ja­ko­ro­ke, kuorolava ja kas­teal­las sekä niiden takana ra­ken­nuk­sen ma­ta­lam­mas­sa osassa ru­kous­kam­mio ja kuo­ro­lais­ten pu­ku­huo­ne­ti­lat. Pääsalin sivuilla on las­ten­huo­ne pienille kokous­vie­rail­le, toimisto- ja kokous­huo­neet sekä ker­ho­ti­lat. Hyvin va­rus­tet­tu keittiö liittyy toisesta si­vusa­lis­ta ruo­ka­sa­lik­si muut­tu­vaan tilaan. Lähes temp­pe­lia­lu­een vas­ta­pää­tä olevalle oma­ko­ti­ta­loa­lu­eel­le on val­mis­tu­nut työn­te­ki­jän asunto. Toiminta Hel­lun­tai­seu­ra­kun­nan toiminta ja ti­lai­suu­det ovat avoimia kaikille ihmisille. Ju­lis­tuk­ses­sa on kes­kei­sin­tä Jeesuksen persoona ja Häneen liittyvät ta­pah­tu­mat. Jeesuksen so­vi­tus­kuo­le­ma Golgatan ristillä ja Hänen ylös­nouse­mi­sen­sa. Tär­keim­pä­nä ta­voit­teen on, että jokainen ihminen voisi vas­taa­not­taa Jeesuksen Kris­tuk­sen hen­ki­lö­koh­tai­se­na Va­pah­ta­ja­na ja Herrana omaan elämäänsä, saada syntinsä anteeksi, uu­des­ti­syn­tyä Jumalan lapseksi ja saada Pyhän Hengen lahjan. Pyhän Hengen valaisema Jumalan Sanan ilmoitus ohjaa uu­des­ti­syn­ty­neen Jee­suk­seen uskovan upo­tus­kas­teel­le hau­taa­maan omien himojen ja halujen mukaan elettyä elämää ja tulemaan jäseneksi Jumalan per­hee­seen uskovien seu­ra­kun­taa. Hel­lun­tai­seu­ra­kun­taan kuuluvat, Jeesuksen uskovat ovat sisaria ja veljiä keskenään. Kes­ki­näi­ses­sä ter­veh­dyk­ses­sä käytetään yleisesti toi­vo­tus­ta ”rauhaa”. Raamattu ilmoittaa ylös­nous­sees­ta Jee­suk­ses­ta: missä kaksi tahi kolme on kokoon­tu­nut Jeesuksen nimissä koolle, siellä Hän itse on heidän kes­kel­län­sä. Tervehdys ”rauhaa” on muis­tut­ta­mas­sa uskovia siitä, että vaikka maa­il­mas­sa koe­taan­kin ah­dis­tus­ta, voi Jee­suk­seen uskova aina omistaa sisäisen rauhan ja tur­val­li­suu­den. Per­heyh­teyt­tä, luon­nol­lis­ta vapautta ja iloa koetaan myös kaikissa yh­tei­sis­sä kokoon­tu­mi­sis­sa, joita jär­jes­te­tään Saalem-temp­pe­lis­sä, kouluilla, seu­ro­jen­ta­loil­la, van­hus­ten­ta­loil­la ja muissa vas­taa­vis­sa tiloissa sekä kodeissa eri puolilla kuntaa. Sun­nun­tain päi­vä­kokous­ten ohjelma Saalem-temp­pe­lis­sä koostuu Raamatun ope­tuk­ses­ta, kuoro- ja yh­teis­lau­lus­ta, ru­kouk­ses­ta ja hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta to­dis­tus­pu­heen­vuo­rois­ta. Kerran kuu­kau­des­sa pidettävä lei­vän­mu­ro­ti­lai­suus on per­he­pii­ris­sä vie­tet­tä­vä eh­tool­li­nen. Tilaisuus on pyhä, missä harras hil­jen­ty­mi­nen palauttaa mieliin Herran Jeesuksen kär­si­mi­sen ja kuoleman puo­les­tam­me syntien so­vi­tuk­sek­si. Päi­vä­kokouk­siin liittyy usein erilaisia ta­pah­tu­mia kuten las­ten­juh­lia, vie­rai­lu­ja muista seu­ra­kun­nis­ta, myyjäisiä ja ruo­kai­lu­ja, juh­la­ti­lai­suuk­sia sekä musiik­ki­ta­pah­tu­mia ja lähetys- ja muita näyt­te­lyi­tä. Sun­nun­tain il­ta­ti­lai­suu­det on usein jär­jes­tet­ty eri­tyi­si­nä Hyvän Sanoman iltoina, jotka pyritään tar­joa­maan mah­dol­li­sim­man laajalle kuu­li­ja­kun­nal­le. Usko tulee kuu­le­mi­ses­ta, Jumalan Sanan kuu­le­mi­ses­ta. Tämä innostaa ja toisaalta vel­voit­taa pitämään Evan­ke­liu­min Hyvää Sanomaa tarjolla. Hen­ki­lö­koh­tai­set to­dis­tuk­set omasta us­kon­rat­kai­sus­ta. Jumalan joh­da­tuk­ses­ta käytännön elämässä, ruu­miil­li­sen pa­ran­tu­mi­sen ko­ke­mi­ses­ta ja monista muista ru­kous­vas­tauk­sis­ta ovat olen­nai­nen osa he­rä­tys­kokous­ten ohjelmaa. Muista kokoon­tu­mi­sis­ta mai­nit­ta­koon erityiset Jumalan Sanan ope­tus­ti­lai­suu­det, raa­mat­tutun­nit ja jo­ka­viik­koi­set Sanan ja rukouksen illat, missä halutaan viipyä ru­kouk­ses­sa kokemassa Herran läsnäoloa ja apua elämän eri ky­sy­myk­sis­sä. ”Henkeä älkää sam­mut­ta­ko”, kehoittaa Jumalan Sana. Seu­ra­kun­nan ti­lai­suuk­sis­sa pyydetään Jumalan Pyhää Henkeä vai­kut­ta­maan ja pidetään luon­nol­li­se­na ja toi­vot­ta­van yhteiseen ru­kouk­seen osal­lis­tu­mis­ta ääneen, omin sanoin tai kielillä puhuen. Erityiset ru­kousai­heet voidaan keroa suul­li­ses­ti tai tuoda kir­jal­li­se­na johtajan tietoon. Usein uskovat kokevat myös halua ylistää Herraansa lauluin ja kät­ten­ta­pu­tuk­sin. Pro­fe­toi­mi­nen tai il­mes­tyk­sen kokeminen ja sen jul­ki­tuo­mi­nen koetaan luon­nol­li­se­na, koska niiden vas­taa­vas­ta il­me­ne­mi­ses­tä kerrotaan Raa­ma­tus­sa. Yk­si­tyis­ten uskovien, saar­naa­jien ja us­kon­kil­voit­te­li­joi­den kes­kuu­des­sa paasto ei liene har­vi­nai­nen, mutta seu­ra­kun­nan ope­tuk­ses­sa sitä ei korosteta. Luottamus Pyhän Hengen joh­da­tuk­seen, kun sitä rukoillen kysellään, antaa vapauden ja myös mah­dol­li­suu­den yk­si­löl­li­seen us­ko­ne­lä­mään ja –kasvuun. Kuoron, lau­lu­ryh­mien ja yk­sin­lau­lun merkitys on suuri hen­gel­lis­ten ti­lai­suuk­sien oh­jel­mas­sa. Har­joi­tuk­set kuuluvat viikon ohjelmaan. Kuoron ohjaajina ja johtajina ovat viime aikoina toimineet Tuula Ol­li­kai­nen, Pekka Kuosmanen ja Olli Pitkänen. Maanantai- ja torstai-iltaisin kokoon­tu­vat kerhot temp­pe­lis­sä ja kodeissa. Kerhoissa jär­jes­te­tään kullekkin ikä­ryh­mäl­le sopivaa Raamatun mukaista opetusta leikin ja as­kar­te­lun yh­tey­des­sä. Kerhoissa pyritään iloiseen yh­des­sä­olon ko­ke­mi­seen ja tutus­tu­maan tur­val­li­sen tai­vaal­li­sen Isän rak­kau­teen ja huo­len­pi­toon, Retket kuuluvat eri­tyi­ses­ti van­hem­pien ker­ho­lais­ten ohjelmaan. Lap­si­kuo­ro on koottu ker­ho­lai­sis­ta. Lap­si­kuo­ron vetäjänä on puuhannut Reijo Kuurala. Muiden ti­lai­suuk­sien tavoin kerhot ovat avoimia kaikille ha­luk­kail­le. Vart­tu­neem­mat nuoret kokoon­tu­vat omaan nuor­te­nil­taan­sa Raa­ma­tun­tut­ki­mi­seen, ajan­koh­tai­s­asioi­den, hen­gel­li­sen musiikin jne. merkeissä perjantai-iltaisin. Lapsi- ja nuo­ri­so­työn vas­tuu­hen­ki­lö­nä on Sirpa Kuosmanen. Ke­sä­lei­rit ja talvella hiih­to­lei­rit ovat lasten ja nuorten toi­min­nas­sa kes­kei­sel­lä sijalla. Yh­teis­työ­tä on tehty pe­rin­tei­ses­ti Joensuun ja Kiteen seu­ra­kun­tien kanssa. Joensuun Hel­lun­tai­seu­ra­kun­nan omis­tuk­ses­sa olevaa Pöl­lön­lam­men lei­ri­kes­kus­ta on voitu käyttää lei­ri­toi­min­taan, samoin Toh­ma­jär­ven kunnan Kostamon leiri- ja kurs­si­kes­kus­ta. Kaiken lapsi- ja nuo­ri­so­työn ta­voit­tee­na on kasvattaa tu­le­vai­suu­den ihmisiä rak­kau­del­la ja siunaten, että he ”kas­vai­si­vat vii­sau­des­sa, iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä” – ihan samoin kuin Jee­susk­ses­ta Raa­ma­tus­sa kerrotaan. Lapsia ja nuoria neuvotaan hen­ki­lö­koh­tai­seen rukouseen ja heitä – samoin kuin ai­kui­sia­kin  - roh­kais­taan siihen, että kaikki ru­kous­pyyn­nöt yk­si­tyis­ten ihmisten tai yk­si­löi­ty­jen asioiden puolesta sekä tietysti kii­to­sai­heet voidaan aina tuoda luon­nol­li­si­na asioina Jumalalle tiet­tä­vik­si. Hel­lun­tai­he­rä­tyk­sen vuotuinen ke­sä­kon­fe­rens­si kokoaa he­rä­tys­liik­keen piirissä olevat ihmiset koko maasta yh­tei­sil­le ke­sä­juh­lil­le. Maa­kun­nal­li­set ke­sä­ta­pah­tu­mat, työn­te­ki­jä­päi­vät ja muut juhla- ja kou­lu­tus­ti­lai­suu­det sekä yhteiset retket kuuluvat myös seu­ra­kun­tien toi­min­taan. ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saar­nat­kaa evan­ke­liu­mia kaikille….” Hel­lun­tai­us­ko­vat haluavat kertoa hyvän sanoman Jee­suk­ses­ta kaikille ihmisille maa­il­mas­sa. Suomen Hel­lun­tai­seu­ra­kun­tien lä­he­tys­työ on levinnyt kaikkiin maanosiin. Tällä hetkellä työs­ken­te­lee yli 300 lähettiä 26:ssa maassa. Toh­ma­jär­vel­tä tai Toh­ma­jär­ven kautta on aikojen kuluessa lähtenyt useita työn­te­ki­jöi­tä lä­he­tys­työ­hön. En­sim­mäi­siä ja tun­ne­tuim­pia lienee Kiinassa työtä tehnyt ja siellä mart­tyy­ri­kuo­le­man kokenut lääkäri kreivi Berg. Lä­het­tei­nä työs­ken­te­lee edelleen mm. Verneri Raassina Thai­maas­sa, Kaisu Ma­ti­lai­nen Keniassa ja nyt Toh­ma­jär­ven Hel­lun­tai­seu­ra­kun­nan lä­het­tä­mi­nä Esko ja Pirjo Po­stra­reff Thai­maas­sa. Ai­kai­sem­min Toh­ma­jär­vel­lä työs­ken­nel­lyt Sirkka Järvinen, Maija Kauppinen ja Erja Viljanen ovat myöskin lähteneet jatkamaan työtään kau­kai­sil­le lä­he­tys­ken­til­le eri puolille maailmaa. Kaikkiea maailmaa ei pidä rajoittaa vain maan­tie­teel­li­sek­si kä­sit­teek­si. Seu­ra­kun­nan ko­ti­maas­sa toimii van­ki­la­lä­het­ti­nä Erkki Tenhu ja evan­lis­ta­na Hilkka Hiltunen. Saarnaaja Olavi Kil­pe­läi­sen muutettua syksyllä 1984 vas­taa­vaan työhön Lieksaan hoidetaan seu­ra­kun­nan toimintaa vie­rai­le­vien puhujien ja luon­nol­li­ses­ti omien seu­ra­kun­ta­lais­ten voimin. Vuoden 1985 hei­nä­kuus­ta lähtien saar­naa­ja­na on toiminut Paavo Lehtinen.